Ä niin kuin äiti

Suomen kaunein sana on ”äiti”. Tähän päädyttiin pari vuotta valtakunnallisessa kyselyssä. Muistan, kun omat lapseni aikoinaan opettelivat puhumaan, jo hapuillen sanottu ”ätä” sai sydämeni ihan sykkyrälle.

Haemme äidiltä turvaa, huolenpitoa ja hyväksyvää katsetta. Äitikokemukset elävät meissä aikuisinakin. Ne vaikuttavat tunteisiimme ja käyttäytymiseemme niin työelämässä kuin perhe-ja ystäväpiirissä. Saatamme etsiä hyvän äidin palasia johtajista tai työtovereista. Toisaalta äitihahmot saattavat saada osakseen pettymyksistä syntynyttä katkeruutta. Tällaisia ilmiöitä tulee toisinaan esiin työnohjauksissa ja työyhteisöjen kanssa työskennellessä.

Kenelle Jumala on isä, kirkko on äiti. Kasteessa me synnymme kristillisen perheen jäseneksi. Äidin tavoin kirkko ravitsee ja hoivaa meitä ja tarjoaa puitteet kasvullemme kohti aikuista uskoa. Metafora kirkosta äitinä muistuttaa kristinuskon erityislaatuisesta yhteisöllisyydestä. Kirkon jäsenyys ei ole samanlaista kuin puolueen tai urheiluseuran jäsenyys. Kristuksen perheen jäsenyys koskettaa koko olemustamme.

Äitiydellä on vahva rooli kristillisessä perinteessä. Äitiys liittyy Pyhään Henkeen, voimaan joka luo uutta. Qumranin teksteissä puhutaan ”isistä ja äideistä” rinnakkain. Lisäksi termi ”mater” esiintyy sekä varhaisissa teksteissä että piirtokirjoituksissa joissa puhutaan juutalaisten ryhmien johtajista ajanlaskun alussa. Tuomarien kirjan Deboran laulussa kuvataan Deboraa ”Israelin äitinä”. Äiti-johtajan uutta luovaa roolia on jälleen aika vahvistaa. Siinä ei ole niinkään kyse vallasta vaan viisaudesta saada kaikki kasvamaan ja toimimaan.

-Heli

<< EDELLINEN     SEURAAVA >>