Jeesus herättää uskon

Tämän sunnuntain evankeliumissa (Mark. 1: 29–39) Jeesus on aloittanut toimintansa. Hän on kutsunut ensimmäiset opetuslapset seuraajikseen: Simonin, josta myöhemmin tuli Pietari, tämän veljen Andreaksen sekä veljekset Jaakobin ja Johanneksen.

Evankeliumissa Jeesus tulee Simonin ja Andreaksen kotiin, ja hänelle kerrotaan heti kuumeessa olevasta Simonin anopista. Tauti on vienyt naisen sänkyyn asti. Jeesus menee hänen luokseen, ottaa häntä kädestä ja auttaa hänet jalkeille. Kuume lähtee heti, ja talon emäntä alkaa palvella vieraitaan.

Kuinka moni meistä haluaisi juuri ja juuri kuumeesta toettuaan ryhtyä palvelemaan iltaa istuvaa miesjoukkoa? Evankeliumin kuvaama naisen rooli tuntuu helposti kapealta ja alentavalta. Evankelista Markus käyttää kuitenkin tässä yhteydessä kreikan kielen verbiä, joka tarkoittaa usein kokonaisvaltaista toisten tarpeista huolehtimista. Evankeliumeissa sitä käytetään muun muassa naisista, jotka seurasivat Jeesusta Galileasta asti ja palvelivat häntä. Kyseinen verbi on myös diakonia-sanan taustalla. Voinee sanoa, että anopista tulee Jeesuksen seuraaja ja Jumalan valtakunnan työntekijä.

Myös Luukkaan evankeliumissa puhutaan aterialla palvelemisesta, kun Jeesus vastaa opetuslapsille, jotka kiistelevät siitä, kuka heistä on suurin. Jeesus viittaa ensin vaikutusvaltaa tavoitteleviin kuninkaisiin ja vallanpitäjiin. Kuulijoille käy pian selväksi, että Jumalan valtakunnan työssä eivät päde maallisen valtapelin lainalaisuudet:

“Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee.” (Luuk. 22:26–27)

Pietarin vieraanvarainen anoppi on yksi ensimmäisiä Jeesuksen seuraajia, jotka ovat ymmärtäneet, mitä tarkoittaa Kristuksen kaltaisuus. Hänen kuuluisalle vävylleen se kirkastuu vasta kipuilun kautta.

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Jeesus puhuu usein evankeliumeissa Jumalan valtakunnasta ja taivasten valtakunnasta. Millainen valtakunta se on? On arvuuteltu Jumalan valtakunnan olevan milloin maanpäällinen, milloin taivaallinen valtakunta. Vai onko se pelkästään ihmisten sisällä? Jeesus sanoo mm., että Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä ja että taivasten valtakunta on lasten kaltaisten.

Jumalan valtakuntaan liittyy Jeesuksen hyvän sanoman uskominen. Sekin käy selväksi, että Jeesus on tuon valtakunnan kiistaton kuningas. Jumalan valtakunnassa näyttää olevan myös erilainen lainsäädäntö kuin maallisissa valtioissa.

Jeesus sanoo:
– Herran henki on minun ylläni,
sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen
ja julistamaan Herran riemuvuotta.

Jumalan valtakunnassa vangittujen, sorrettujen, köyhien ja sairaiden elämä muuttuu paremmaksi. Jeesus osoitti teoillaan monin tavoin, että Jumalan valtakunnassa on paikka myös naisille ja erilaisista etnisistä taustoista tuleville.

Luterilaisina meillä on se ymmärrys, että heikossa asemassa elävien ihmisten ei tarvitse odottaa kuolemaa ja taivaaseen pääsyä päästäkseen parempaan elämään, vaan ihmisiä pyritään auttamaan ihmisarvoiseen elämään jo nyt. Jeesuksen sanoma Jumalan valtakunnasta haastaa meitä rakkauden tekoihin, toimimaan heikompien hyväksi.

Herran syntymä on lähellä

Neljäntenä adventtisunnuntaina matkaamme Jeesuksen äidin Marian mukana. Koko maailman kaipaaman Messiaan odotus on Marialle hyvin konkreettista odotusta. Synnyttämisen aika on lähellä. Uuden aikakauden sarastaessa odotus tihenee ja tiivistyy. Aivan pian hän on täällä, Vapahtajamme.

Ps. 130: 5-8

Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.

Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani
ja panen toivoni sinun sanaasi.
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,
hartaammin kuin vartijat aamua.
Israel, pane toivosi Herraan!
Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
Hän lunastaa Israelin
kaikista sen synneistä.

 

Taivaan Isä

Hyvää isänpäivää kaikille isille ja isoisille, varaisille, isäpuolille, bonus-isille ja kaikkien isien lapsille!

Isän- ja äitienpäiviin sisältyy paljon tunteita: rakkautta ja kiitollisuutta tai vihaa ja katkeruutta sekä pettymystä ja surua. Joskus kaikkea tätä.

Jumalaa kutsutaan usein Taivaan Isäksi, kuten Jeesuskin häntä kutsui. Kutsummepa Jumalaa sitten äidiksi tai isäksi, se luo meille aina mielikuvia sen mukaan, millainen suhde meillä on ollut omiin vanhempiimme tai lähihuoltajiimme. On tavallista, että koemme Jumalan rakastavana tai rankaisevana sen mukaan, miten olemme vanhempamme kokeneet.

Tänä vuonna isänpäivän aiheeksi sattuu anteeksiantaminen. Matteuksen evankeliumin tekstissä Jeesus antaa ensin selkeitä ohjeita synnintekijöihin kohdistuvasta kurinpidosta. Siksi hänen vastauksensa opetuslasten kysymykseen, kuinka usein samalle ihmiselle pitää antaa anteeksi, on yllättävä. Jeesus sanoo, ettei riitä, että väärintekijälle annetaan anteeksi seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa. On siis annettava anteeksi aina, kun joku sitä pyytää. Jeesuksen tarkoittamaan Jumalan isyyteen ei kuulu katkeruus, kovuus, kosto eikä välinpitämättömyys. Selkeän puheen ja oikean suunnan osoittamisen rinnalla kukoistavat armollisuus ja rakkaus.

Matt. 18:15–22

Syrjään sysätty

Fariseukset, Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat, ajoivat erään miehen ulos synagogasta eli juutalaisesta rukoushuoneesta. Jeesus oli sitä ennen parantanut tämän sokeana syntyneen miehen. Miehen kertomusta ei kuitenkaan haluttu kuulla. Fariseusten mielestä mies oli syntymästään asti syntinen ja syntiä täynnä. Hänet ajettiin syrjään omasta uskonyhteisöstään.

Jeesus tapasi uudelleen syrjään sysätyn miehen, ja tuossa kohtaamisessa miehessä syntyi usko.

Jeesuksen tähden olemme kaikki armahdettuja syntisiä, olemme sitten yhteisön keskellä tai laitamilla.

Joh. 9:24–38

Jeesus Kristus.
Sinä teet ihmeellisiä tekoja.
Sinulla on valta parantaa sairaita
ja antaa synnit anteeksi.
Kiitos, että tänäkin päivänä
elät keskellämme.
(Kirkkokäsikirjan rukous)

Uusi viini

viinipuun oksa

Murroskaudet tulevat ja menevät.

Euroopan kirkollinen elämä oli murroksessa 500 vuotta sitten. Sen jälkeenkin moni asia on muuttunut niin kirkkojen kuin yhteiskuntien arjessa. Mietin usein, miten Jeesus ja Luther ottaisivat kantaa kirkkomme asioihin?

Jeesus oli uudistaja ja myös hänen kirkkonsa olemukseen kuuluu jatkuva uudistuminen. Reformaation merkkivuosi haastaa meitä etsimään vastauksia kysymykseen ”Mitä on hyvä ja armollinen elämä tänään ja tulevaisuudessa?”

Elämme aina vanhan ja uuden välissä. Olisiko kirkkomme mahdollista muuttua nykyistä avoimemmaksi uskon yhteisöksi? Onnistummeko laskemaan uuden viinin uusiin leileihin? (Mark. 2: 18-22)

Jeesuksen mittapuut

poika hyppää korkealle ilmaan

Nahistelua johtopaikoista on aistittavissa opetuslapsijoukossa, kun he tulevat Jeesuksen luo kysymään, kuka on suurin taivasten valtakunnassa. Odotusarvona opetuslapsilla on todennäköisesti vähintään ministerin salkkujen jako.

Jeesus yllättää seuraajansa kutsumalla heidän keskelleen lapsen ja asettamalla hänet taivasten valtakuntaan pääsyn mittapuuksi. Tuon ajan maailmassa, kuten monin paikoin edelleen, lapsen elämä on haavoittuvaista. Lasten kaltaisuus on kuitenkin se, jota Jeesus arvostaa.

Suuret ja tärkeät tulevat pieniksi ja pienet ja vähäiset suuriksi ja tärkeiksi. Jeesuksen mittapuut yllättävät. (Matt. 18:1-6, 10)

Kätevä emäntä

Seurasin takavuosina televisiosta sketsisarjaa Kätevä emäntä. Kätevän ja vieraanvaraisen emännän maineessa on myös Raamatun Martta. Hän kutsui yhteiseen pöytään Jeesuksen opetuslapsineen. Martan sisar Maria taas kuunteli Jeesuksen puheita opetuslapsen tavoin.

Kaikkia tarvittiin.

Marian hyvä osa oli kuunnella Jeesusta. Millainen on sinun hyvä osasi? (Luuk. 10:38-42)

Tahdotko tulla terveeksi?

kuvassa nuoren ihmisen käsi koskettaa vanhan ihmisen kättä

Pitkän elämän loppuvaiheissa terveyden ja sairauden raja on häilyvä. Silloin hyvinvointi syntyy lempeästä kosketuksesta, hiusten silittämisestä, kädestä pitämisestä, kevyestä hieronnasta tai suukosta poskelle.

Valitettavan usein vanha ihminen saa tuntea kosketuksen vain hoitotoimenpiteissä; mitataan verenpainetta, pestään ja vaihdetaan vaatteita. Ne ovat tärkeitä tekoja, mutta lisäksi tarvitaan läheisten ja hoitajien lempeää kosketusta ja hyviä sanoja, Jeesuksen läsnäoloa ihmisten kautta.

“Tahdotko tulla terveeksi?” Jeesus kysyy myös siltä, jota lääketiede ei pysty enää parantamaan. Se on kutsu Jumalan huolenpitoon ja samalla haaste lähimmäisille: rakastettuina olemme kaikki ehjempiä ja terveempiä.

Kun muut aistit hiipuvat, iho tuntee ja muistaa huolenpidon ja rakkauden. (Joh. 5:1–15)

Rakasta vihollista

punertavat mustikanvarvut

Isäni, sodan käynyt mies, tapasi sanoa, että ihmisiä ne vastapuolen sotilaatkin olivat. ”Tottelivat ylempiensä määräyksiä.”

En tiedä, pystyikö hän rakastamaan niitä, jotka veivät kodin ja kotipaikan Inkilässä Kuolemajärvellä, mutta vihapuheita hän ei lietsonut.

Jeesus kutsuu meitä radikaaliin rakkauteen, vihollisen rakastamiseen. (Matt. 5:43–48)