Tehkää tie Kuninkaalle!

Kolmannen adventin evankeliumitekstissä meille kerrotaan Johanneksesta, joka käski kuulijoitaan raivaamaan tietä Jeesukselle. Tämä käsky koskee tänään myös meitä. Miten voimme raivata tietä Jeesukselle? Monessa kodissa raivataan nyt nurkkia ja kaappeja. Entäpä, jos raivaisimme sydämemme Jeesukselle?

Ps. 85: 9-14

Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron
valtatie meidän Jumalallemme!

Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu.
Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen –
älkööt he enää eksykö mielettömyyteen!
Hän antaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat,
ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa.
Laupeus ja uskollisuus kohtaavat,
oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.
Uskollisuus versoo maasta
ja oikeus katsoo alas taivaasta.
Herra antaa kaiken hyvän,
maa antaa satonsa.
Herran edellä kulkee oikeus,
se valmistaa tien Herralle.

kuvaus: Katriina Kong

Jumalan valtakunta on jo meidän keskellämme.

Toisena adventtisunnuntaina Raamatun tekstit muistuttavat meitä siitä, että emme odota ainoastaan Kristuksen syntymää vaan myös hänen paluutaan aikojen lopulla. ”Anna meidän nähdä kasvojesi valo”, rukoillaan päivän psalmissa. Evankeliumiteksti puolestaan yllättää kertomalla, että Jumalan valtakunta on jo meidän keskellämme. Sitä ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä Kristus kulkee vierellämme kotona, työpaikalla, arjen suruissa ja iloissa.

Ps. 80: 2–3

Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi,
käänny puoleemme ja katso meitä!
Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,
taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,
lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.
Menehtykööt ne uhkaavan katseesi alla,
jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!
Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi,
joka on oikealla puolellasi,
ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.
Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää,
me huudamme sinun nimeäsi.
Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme,
anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

kuvaus: Katriina Kong

Kuninkaasi tulee nöyränä

Valoisaa ensimmäistä adventtisunnuntaita ja hyvää kirkkovuoden alkua!

Tänään ja tulevina adventtisunnuntaina Heli kutsuu sinut hiljentymään päivän psalmin äärelle. Nämä ikivanhat tekstit puhuvat iloisesta odotuksesta ja samalla kehottavat meitä kriittiseen itsetutkiskeluun. Nyt on aika tehdä tilaa pian syntyvälle Vapahtajalle.

”Kohotkaa korkeiksi, portit, 
avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.”
(Ps. 24:7)

kuvaus: Katriina Kong

Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin

Aamun sanaksi psalmista 139 jakeet 1-14:

1 Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
2 Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3 Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4 Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
5 Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
6 Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.

7 Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
8 Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
9 Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
10 sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
11 Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon”,
12 sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

13 Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
14 Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Siunatkoon hyvä Jumalamme sinun askeleesi tänä marraskuisena tiistaina.

Herra varjelee

Kulku Brysselin lentokenttäterminaaliin on pysyvästi erilainen kuin noin puolitoista vuotta sitten.

Kävelen läpi bussiterminaaliin, sitten autohalliin ja seuraavaksi liukuportailla kaksi kerrosta ylös. Turvatarkastuksen jälkeen ostan vesipullon ja tuliaissuklaat.

Havahdun, etten tällä kertaa nähnytkään sotilaita aseineen. Olen jo heihinkin tottunut.

Lähtöportilla huokaan, että Herra varjelisi lähtemiseni ja tulemiseni, niin kuin on luvannut. (Ps.121:8)